9.12.2025 Toimenpideaamu. Pohdiskelua leikkauksen tarpeellisuudesta, koska oireet olleet varsin vähäiset viime aikoina... Se pieni epäilys aina herää, entä jos... No otetaas järki käteen: kahvikupillista et voi juoda ilman puutumista, vähän jos yrität enemmän touhuta, yöuni vähenee ja heikkenee oireiden takia. JA löydös ENMG tutkimuksessa selkeä, sekä tieto siitä, että mieluummin nyt kuin sitten kun on ehtinyt muodostua hermoon pysyviä vaurioita. Järki voittaa ja hyvillä mielin kohti Joensuuta. Saapumisaika 7.30, puudutus viivästyy hiukan tietoteknisten propleemien vuoksi (oliko yllätys? a) Ihminen ei useinkaan ole se heikoin lenkki b) jos tiedostamme tekniikan tärkeyden, panostammeko siihen tarpeeksi?). Puudutus tepsii nopeasti, pirtulla läträtään ihan kunnolla, että hygienia pysyy huipussa (usein siis iholla elävät normi bakteerit ovat haavalle pahin riski). Puutuneisuuden tunne on varsin ärsyttävä. Normaalioloissa kättä ravistelisi ja heiluttelisi heti kun tämä tunne tulee, nyt se pitää hyväksyä. 

Leikkaus menee hyvin ja nopeasti. n.25min max. ei mitään ylimääräisiä tuntemuksia. Kirurgi kertoo tehneensä tripla varmistuksen ompeluihin koska kyseessä "aktiivinen ihminen" (maanviljelijöille tekee kuulemma saman varmistuksen). 

Kotona tuo puutuneisuuden tunne alkaa hävitä vasta ilta kuuden maissa vaihtuen leikkausalueen jomotukseksi (VAS 4/10). Uskollisesti käsi ylhäällä koko illan, tätä kirurgi painotti useasti, minimoidaan turha verenvuoto.

Yllätyksekseni sain nukuttua kohtuullisesti, enkä muistanut särkylääkettäkään ottaa. Aamulla särky olikin jo laimentunut 2-3 tasolle 0-10 asteikolla. 

2. päivä:  Mieli tekisi tietenkin jo kaiken näköistä puuhastella mutta käsi ilmoittaa selkeästi vielä että muista pitää räpylä ylhäällä eläkä hötkyä. Opettelen olemaan hetken oikeakätinen. Hassua miten motoriikka on heikkoa kun on tottunut toimimaan vasemmalla... Päiväunet, ne on ihan yees. Suurimmat urakat fyysisesti roskien vienti ja tiskikoneen tyhjennys.  Käsi ylhäällä varovaista sormien liikuttelua. Jomotus enimmäkseen 2/10 tasoa (tietää olemassaolon muttei pahasti häiritse keskittymistä). Hetkittäin antaa voimakkaampia säväyksiä jos erehtyy nopeammin tai varomattomasti liikauttamaan kättään. Ei tarvetta kipulääkkeelle. Yön nukutti hyvin. Aamulla ei enää varsinaiseksi kivuksi luokiteltavaa leikkausalueella.

3. päivä: Mitähän sitä tekisi? Tuntuman puolesta olisin jo valmis tuppelosta luopumaan mutta noudatan ohjeistusta ja vielä tämän päivän hortoilen käsi pystyssä. Sormet ovat herkempi liikkeiset ja rennommat eiliseen verraten. Kivun pelkoa jo vähemmän vaikka edelleen jotkut tahattomat liikahdukset säväyttävät. Päivä kuluu viimein.

4. päivä. Vaihe 1 suoritettu (3vrk leikkauksesta). Nyt on lupaa purkaa paketti ja lähteä liikuttelemaan kättä enemmän. Normaalit kevyet päivittäiset toimet on sallittu ja liikkuvuusharjoitukset alkavat. Tällä hetkellä näyttää hyvältä, ei verenpurkaumia ja turvotus erittäin vähäistä....