Hyötyliikunta on mahtava asia. Ihminen tarvitsee runsaasti fyysistä aktiivisuutta pysyäkseen kunnossa. Se motivoi, koska hyödyt näkee yleensä heti. Puhdas piha, leikattu nurmikko, halkopino. Muutama haaste hyötyliikunnasta yleensä kuitenkin löytyy: Se on epäsäännöllistä, kun lunta tulee miten sattuu tulemaan (tänä talvena useasti ja paljon) tai milloin se halkopino pitää saada pilkottua. Myös kuormitus on usein aika vaihtelevaa ja joskus jopa urakkaluonteista. 

Ensimmäinen haaste minkä keho kohtaa on kuormitukseen tottumattomuus: Salilla kävijät tietää, että joskus jopa 2 viikon tauko aiheuttaa seuraavaan harjoitukseen melkoisen jälkikipuilun.  Sama ilmiö on keväisin kun "puusavotta" kausi täälläpäin alkaa, voi kättä, voi jalkaa... Onneksi valtaosa pääsee säikähdyksellä ja toipuu parissa viikossa.

Toinen haaste on kudosten palautumiskyky: Kuormitus aiheuttaa akuutin "purkutilanteen" kudoksille. Energiavarastoja puretaaan, rakenteita mikrotasolla rikkoutuu, syntyy hetkellisiä "tulehdusraktioita kudoksille". Nämä palautuvat ja paikkautuvat normaalioloissa entistä vahvemmiksi. Joskus kuitenkin lyödään heti seuraavana päivänä uusi kuormitus päälle, jolloin puhutaan kumuloituvasta kuormituksesta. Tällöin toisen päivän kova urakka voikin väsyneelle kropalle tehdä vain hallaa.

Kolmas huomioitava seikka on hyötyliikunnan monipuolisuus:  Tuleeko keholle kuormitusta riittävän monipuolisesti? Tässä perusmuistisääntö on mitä monipuolisemmin, sen parempi. Muistakaa tämä myös lasten harrastamisessa, koska mitä monipuolisempaa kuormitusta ja erilaisia liikemalleja ihminen tottuu käyttämään aktiivisesti, sitä paremmat valmiudet myös kohdata uudet haasteet.

Tässä kohden on lihaskunto- ja voimaharjoittelun paikka päteä! Harjoittelua ei kannata ajatella niinkään punttimaksimien tai ulkonäöllisten seikkojen kautta vaikka ei sekään ole huono asia, jos se motivoi pitämään itsensä hyvässä kunnossa. Mutta meille perustaaperoille, joille treenaaminen ei ole pääharrastus, se ei ole yleensä motivaation lähde. Motivaatio syntyy yleensä siitä kun huomaa, että

- Suhteellisen säännöllisen harjoittelun avulla jaksaa hyötyliikkua arjessa enemmän.

-Lihakset, jänteet ja nivelet eivät kipeydy niin helposti kun niitä on hallitusti kuormitettu ja rakenteet ovat vahvistuneet

-Selkä taipuu, kädet nousee päänpäälle ja kyykkyynkin pääsee. Koska on ollut mahdollisuus turvallisesti harjoitella erilaisia liikemalleja salilla.

-Kroppa sietää tilapäisesti suurempia ja pidempiä kuormituksia kun on enemmän energiavarastoja (kyllä, ne lisääntyvät harjoittelulla) ja palautuminen on nopeampaa (tähänkin keho oppii ja tottuu)

Siispä kannattaa reenata jotta pystyy nauttimaan hyötyliikunnasta enemmän!

Pakinoitsijana

Jari